Koirapeili – katso koiraasi ja tiedä, millainen olet

”Koirapeili” on yhdistelmä koirankoulutusta ja henkistä kasvua, sillä uskon, että koira peilaa ohjaajansa henkisen kasvun vaiheita. Koirankoulutus on pääosin käytösten positiivista oikea-aikaista vahvistamista ja positiivisia tunteita. Henkinen kasvu on oman itsensä, omien tunteiden, tarpeiden, toiveiden, identiteetin, persoonan, omien reaktioiden ja tapojen näkemistä, ymmärtämistä, tuntemista ja tiedostamista. Kun nämä kaksi – koiran koulutus ja henkinen kasvu – lyödään yhteen, niin me koulutamme omaa koiraa ja näemme koirassamme tunteita, käytöksiä ja piirteitä, joita koira peilaa meistä ohjaajista. Tämän artikkelin tarkoitus on avata näitä asioita ja saada meidät koirankouluttaja-ohjaajat näkemään, mitä me voimme itsessämme muuttaa, jotta koiramme käytös ja tunteet muuttuvat enemmän meitä ihastuttavampaan suuntaan.

Niistä tunteista ja käytöksistä, mitä koirapeili meille näyttää – eli mitä koira meistä peilaa – meidän tulisi ymmärtää, että ne ovat jo meissä itsessämme, sekä ihastuttavissa että ärsyttävissä piirteissämme. Meidän tulisi vain nähdä ja tunnustaa nämä meissä itsessämme. Kun muutamme nämä itsessämme, ne muuttuvat myös koirassamme. Kaikki tunteet ja käytökset eivät toki mene ihan yksi yhteen, vaan jotkut näistä asioista koirassamme ovat seurauksia oman henkisen kasvuvaiheemme tilasta. Hyvä esimerkki tästä on koira, joka käyttäytyy arjessa ja/tai koulutuksen aikana itseriittoisesti, vallattomasti ja on liiankin luova. Tällaisen koiran ohjaaja saattaa vasta opetella asettamaan elämässään rajoja itselle, toisille ihmisille, koiralleen jne. Koira peilaa ohjaajan rajattomuutta olemalla rajaton. Muita käytöksiä ja tunteita, joita koira peilaa, ovat esim. ylikierrokset, ahdistuneisuus, turhautuneisuus, hermostuneisuus, tunteiden tukahduttaminen jne.

Ylikontrolli arjessa

Kun koiran elämää on fyysisesti ja henkisesti rajoitettu liikaa, se kokee stressiä arjessa ja kotona, sen vatsa on usein sekaisin, se ei kykene rentoutumaan, rauhoittumaan tai hiljentymään. Se saattaa kokea myös pelkoa, esimerkiksi vilkuilemalla ohikulkevia ihmisiä. Koiran tunteet on tukahdutettu, sillä ei ole lupaa ilmaista koiramaisia tunteita ja käytöksiä, esim. ojien haistelua tai ojasta veden juomista lenkillä. Sen henkinen ”lintuhäkki” on liian pieni, jotta se voisi tuntea koiramaista hyvinvointia arjessa. Koira ei ole itsevarma, koska se ei ole kasvanut olemaan utelias ja itsenäinen, kokemaan maailman ihmeitä vaikka lenkkeillessä, vaan sen käytöksiä on jatkuvasti rajoitettu liikaa.

Tällaisen koiran ohjaaja on usein itse uupunut, stressaantunut, vaativa ja ylikontrolloiva elämässään tai työelämässään ja saattaa tuntea olevansa oman elämänsä uhri. Kun tällainen ohjaaja herää näkemään näitä asioita itsessään ja koirassaan, hän voi opetella antamaan varmistelun sijaan koiralle vastuuta, sekä olemaan sallivampi ja armollisempi itselle, muille ja koiralleen.

Ylikontrolli koulutuksessa

Ohjaaja, joka opettaa pentua vain rankaisuilla tai siirtyy positiivisen alkuopetuksen jälkeen vaatimaan asioita vain rankaisuilla, tukahduttaa koiran tunneilmaisuja. Koiralle ei ole olemassa yritys- ja erehdysoppimista, vaan se oppii olemaan hyvin passiivinen ja aktivoituu tekemään kyllä opetettavat asiat, mutta sen ilme on hyvin tunteeton ja samanlainen koko ajan. Koirassa paistaa tietynlainen ”puunaamaisuus”.

Tällaisen koiran ohjaaja on hyvin vahva omissa mielipiteissään, hänen koulutusmetodinsa ovat tarkkaan ja pitkään olleet jo samat, ja näkökulma on elämässä ja asioissa usein hyvin kapea. Ohjaaja on usein haluton omaksumaan mitään uutta tai vaihtamaan mielipidettään.

Ylikuormittuneisuus

Esimerkki 1: Ohjaaja puuttuu satunnaisesti hakukoiran käytökseen hakukoulutuksen aikana liian kovalla tavalla. Koira paineistuu ja sen vuoksi se satunnaisesti kieltäytyy lähtemästä pistoille. Esimerkki 2: Hakukoira on valmiiksi kovilla kierroksilla ja sen vuoksi se ei tee keskittynyttä hakuristeilyä. Ohjaajalle nousee tyytymättömyyden tunteita. Ohjaajan ärsyyntymisestä johtuen koira paineistuu ja alkaa juosta entistä kovempaa metsässä eikä keskity enää etsimiseen lainkaan. Koira peilaa ohjaajan ahdistuneisuutta.

Ohjaaja voi olla tietämätön omasta toiminnastaan eikä ymmärrä, mistä koiran paineistuminen johtuu. Ohjaajalla saattaa olla oma tunnetietoisuus vasta kehittymässä. Ohjaajan on vaikea ottaa opettajan roolia koulutuksessa ja vaipuu helposti omien tunteidensa vietäväksi elämässään.

Suorittaminen

Jos koiraa kouluttaa kovalla suorittamisella, se kerryttää ”karmaa” jonkun aikaa, kunnes ”puskuri” ei enää riitä. Koira tai sen ohjaaja loukkaantuu tai sairastuu, sekä koulutus että suorittaminen pysähtyy. Tällainen kuvio toistuu niin monta kertaa, kunnes ohjaaja ymmärtää, että tässä on viesti takana. Se viesti on, että elä hetkessä, nauti joka hetkestä, tee asioita suurella sydämellä, ole kiitollinen joka hetkestä, ole kiitollinen omasta ja koiran terveydestä joka hetki, ja kun vihdoin ymmärrät nämä, unohdat suorittamisen ja alat saada suurinta iloa ja intohimoa, minkä harrastuksesi voi sinulle antaa.

Esimerkki: Ohjaajalla on tottelevaisuusharjoituksiin tehtynä harjoitussuunnitelma. Suorittava ohjaaja vie ohjelman läpi siitä huolimatta, mitä kentällä ja harjoituksissa tapahtuu ja mitä tunteita koira ilmentää ja peilaa. Hetkessä tietoisesti läsnä oleva ohjaaja pysähtyy ja luopuu suunnitelmasta heti, kun huomaa, ettei harjoitus etene halutusti ja koira ilmentää vääränlaista tunnetilaa. Ohjaaja pureutuu välittömästi siihen kohtaan harjoitusta, jota koira sillä hetkellä eniten tarvitsee.

Hajoaminen

Jos koira ei kykene oppimaan tai muistamaan sille positiivisesti opetettuja käytöksiä, vaan ne koko ajan hajoavat, niin se voi olla peilausta siitä, että ohjaajan oma elämänhallinta on hajoamassa. Jos ohjaajan tietokone tökkii tai tilttailee töissä paljon, se voi olla peilausta ihmisen mielenhallinnan tai työelämän tökkimisestä. Myös elottomat esineet kykenevät peilaamaan ihmisen energioita.

Rajattomuus

Jos koira peilaa rajattomuutta, ”bemarikuskin” ylimielisyyttä, itseriittoisuutta, se kertoo ohjaajan heikosta henkisestä voimasta ja rajattomuudesta. Ohjaaja ei ole ottanut paikkaansa sääntöjen ja resurssien vastaavana, ei ole reagoinut tilanteissa, joissa säännöt olisi pitänyt koiralle oikea-aikaisesti kertoa, ei ole toiminut auktoriteettina joka hetkessä, eikä ole pitänyt itsestään ja omasta voimastaan huolta. Koiran tulee saada – kuten kaikkien ihmistenkin ja ihmisalkujen – paljon rakkautta ja selkeät rajat, jotka suojaavat ja luovat selkeän ja turvallisen henkisen ja fyysisen elinympäristön. Rajat ovat elintärkeä suoja sekä ihmiselle että koiralle ja ne estävät yksilöä joutumasta henkisesti tai fyysisesti vaaralliseen tilanteeseen.

Opettajan rooli koiran koulutuksessa

Vahva koirankouluttaja-ohjaaja osaa ottaa opettajan roolin koiran koulutuksessa ja pystyy jättämään omat henkilökohtaiset tunnepurkaumat pois. Hän pystyy oikea-aikaisesti antamaan koiralle tunnepitoista hyväksyntää ja paheksuntaa hienovaraisella herkkyydellä sekä vaihtamaan näitä kahta asiaa nopeasti tilanteen mukaan. Tällaiselle henkilölle ei nouse liian usein ”mustia pilviä” oikeasti ylle eikä jää oma hermostuminen päälle. Jos ohjaajalle jää hermostuminen päälle, koira alkaa peilata tätä tunnetta, ja se voi alkaa näkyä koirassa esim. passivoitumisena, ääntelynä, aivasteluna, sijaiskäytöksenä, kiihtymisenä tai ahdistumisena.

Tunnetietoisuus

Ohjaajan on hyvä olla tietoinen omista tunteistaan, kehon liikkeistä ja äänensävyistä, sillä niistä välittyy tunteita koiralle. Tunneilmaisun tulee olla selkeää eikä ristiriitaista kuten ohjaajalla, joka on turhautunut ja samanaikaisesti kehuu koiraa. Koiran olisi hyvä oppia selkeästi tuntemaan hyvän ja pahan fiiliksen. Koiran täytyy saada tuntea kaikenlaisia tunteita ja sen täytyy oppia käsittelemään omia tunteita. Koiran täytyy saada oppia käsittelemään myös stressiä (ei kasvateta pumpulissa), jotta koira selviytyy tässä yhteiskunnassa ja oppii elämään rennosti ihmisten kanssa. Kun koira osaa käsitellä stressitilanteet, niiden vaikutus häviää nopeasti ja koira kykenee rentoutumaan nopeasti.

Koirankoulutus henkisenä harjoituksena

Tässä artikkelissa kävin läpi vain joitakin melko negatiivisia ja särmikkäitä esimerkkejä, mitä koira voi peilata. Jos on halukas kehittymään koirankouluttajana ja ihmisenä, on hyvä pysähtyä katsomaan, mitä koira meistä kertoo. Itsestäni olen löytänyt rajattomuutta, oman voiman puutetta, päälle jäänyttä turhautuneisuutta, ”en ole riittävä” -ahdistuneisuutta, ahdasmielisyyttä ja paljon muuta. Sitä mukaa, kun tällainen koirani peilaama asia tulee tietoisuuteni valoon, pyrin välittömästi käsittelemään asian ja ottamaan siitä oppia muuttamalla omaa ajattelutapaani sekä sitä kautta tunteitani, käytöksiäni ja koulutustapaani. Olen huomannut valtavia muutoksia koirassani, joka kertoo jälleen peilaamisellaan, että olen mennyt henkisessä kasvussani askeleen eteenpäin. Tästä näkökulmasta käsin koirankoulutus on mielettömän kiinnostavaa ja loputtoman opettavaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *